maanantai 30. kesäkuuta 2008

Human Resources

Kesäpaivan tervehdys Alppikadulta. Pesen ikkunoita. Olkkari ja keittiö hoideltu. Hyva mina. Oli kuitenkin keskeytettävä homma hetkeksi, koska ajatuksia oli liikaa. Pakko heittää blogiin. Tai jonnekin.

Mun edelliset hyvat työnantajat ovat kustantaneet mulle ties mita, kalliitakin, HR-kursseja. Heppu luennoi edessä, katsotaan kalvoja, tehdaan muistiinpanoja. Tehdaan ryhmatoita. Hyva juttu se. Olen kiitollinen niista. Kylla niista aina jotain irti saa.

Mun mielesta kuitenkin kaikkein paras Human Resource -kurssi on se, kun lahdet YKSIN useammaksi kuukaudeksi matkalle. Jonnekin tosi kauas. Ma en ole ikina oppinut nain paljoa kolmessa kuukaudessa. Olen saanut kuulla paljon elamantarinoita. Ei aina kauniita sellaisia mutta elamaa kuitenkin. Jokaisella on oma tarinansa. Kaikilta oppii jotain.

Ja miten hyvin mut on otettu vastaan! Mina, yksin, ison rinkkani kanssa ja ihmiset tarjoavat kotinsa minulle. Sangyn , jossa nukkua ja ruokaa syoda. Hauskaa seuraa. Eivatka odota MITAAN vastapalvelukseksi. Miettikaa sita. www.couchsurfing.com.

Olen miettinyt paljon itseani. Ja muita. Ja koko maailmaa. Ja Samia, isia, aitia, kavereita, sukulaisia, työkavereita, kaikkia. Tosi paljon olen miettinyt itseani. Se on ihan terveellistä valilla. Kannattaa miettia itseään. Sina itse olet oman onnesi seppa.

Oon saanut uutta perspektiivia elamaan. Älkaa nyt luulko, etta ma oon jotenkin höyrähtänyt, kun hopotan tallaisia. En ole. Ihan jarjissani olen. Haluan vaan sanoa sen, etta matkustaminen kannattaa. Paras HR-kurssi ikina!

Nyt meen pesee noi parvekkeen ja makuuhuoneen ikkunat. Miettikaa ihmiset Elamaanne (jos ehditte).

sunnuntai 29. kesäkuuta 2008

Ihmisistä ja tunteiden ilmaisusta

Oon nyt asioinut parina päivänä kaupungilla ja miettinyt sitä, että millaisia ihmiset ovat eri puolella maailmaa. Olen tullut siihen tulokseen, nyt, että jos olet itse ystävällinen ja huomaavainen, niin muutkin ovat ystävällisiä ja huomaavaisia. Vuorisaarna. Vaikken kirkkoon kuulukaan. Siinä kuitenkin on viisaus. It will always come back to you.

Ihmiset ovat aika lailla samanlaisia joka paikassa. Riippuu paljon itsestäsi millainen olet ja miten käyttäydyt. Aasiassa vihainen ihminen menettää kasvonsa. En onneksi tehnyt mitään kilareita siellä. Kärsivällisyys on valttia. Bussi saattaa lähteä klo 11, 12 tai 13. As a punctual Finnish person it might be difficult. Espanjassa voi karjua naama punaisena ja se on ihan ok näyttää tunteensa mutta Aasiassa se ei vaan yksinkertaisesti. käy. Stay calm, stay cool. Even that the weather is hot.

Australian roadtrip-reissun aikana räjähdin yhden kerran matkaseuralleni. Annoin tulla ihan täyslaidallisen. Mutta se puhdisti ilmaa. Helpotti. Ja tilanne ratkesi. Kandee vaan yökätä ulos kaikki se miltä tuntuu.

Kandee olla oma itsensä. Kuten hyvä ystäväni Suski sanoi, suomalaiset panttaavat ihan turhaan liikaa asioita sisälleen. Sen takia meillä varmaan on kaikkia karmeita murhatragedioita. Mä ainakin pidän huolta siitä, että sanon sen, miltä musta tuntuu. Toivottavasti muutkin tekevät sen.

Out of news

Taytyy viela sanoa, etten vielakaan ole katsonut uutisia/telkkaria tai lukenut yhden ainummaista sanomalehtea tai verkkolehtea. Älkää tulko keskustelemaan mun kanssa paivan politiikasta tai seurapiiriuutisista. En tieda mitään. En yhtään MITÄÄN. Eikä kiinnosta. Viimeeks tsekkasin uutiset hmmmm... olikohan se Malesiassa? En halua kuulostaa vihaiselta tai ärtyneeltä mutta yksinkertaisesti ei huvita. Mitä hyötyä mulle on tietää mitä joillekin superjulkkiksille kuuluu? Tai mitä skandaaleja politiikassa nyt on? Ihan sama. Mieluummin kuuntelen musaa tai luen kirjaa. Käyn kävelyllä. Tai kirjoittelen jotain. Muu maailma tehköön mitä huvittaa. I'm enjoying myself and hope you do it as well!

"Ulkomaalaisena" Helsingissä

Mulla taitaa olla kulttuurishokki. No en mä ollut kuin 3 kk poissa mutta silti. Helsinki. Hell-sinki. No, mutta tää fiilis mennee pois pian. Täytyy totutella. Tuntuu vaan niin oudolta kävellä Tööliksellä ja Hakaniemessä. Ihan kuin ois ulkomaalaisena omassa kaupungissaan.

Englannin kieli on kans jääny jotenkin päälle. Ajattelen englanniksi. Kirjoittelin tänään jotain juttuja ja Sami kysyi miksi kirjoitat englanniksi. Aloin itsekin miettiä että miksi? En mä tiedä. Outoa. Weird, indeed...

Helsinki, vajaa viikko reissun jälkeen

Wuu-huu, paluu arkeen. Arvatkaa, onko kivaa. No ei ehka ihan juhlaa.

Jynssäsin tänään keittiön ja kylpparin. Kunnon siivouspaiva. Kaapit, lattiat, seinat. Heitin muutaman kassillisen kamaa roskikseen (parasta ennen 2005, ei EHKÄ kande käyttää enaa). Pitais paivittaa nuo keittion kaapit useammin.

Ja huomaan etten vielakaan osaa kayttaa nappiksen äätä ja öötä. Miten se voi olla niin vaikeaa. Ihan kuin opettelis puhumaan uudestaan... Ää ja Öö. Äääää. Ööööö.

lauantai 28. kesäkuuta 2008

Fotoista

Tää kone on ihan jumissa tänään. Ei toimi. Lataa, lataa, lataa, error. Yeah, great. Ihana tietotekniikka.

Fotoja siis myöhemmin! Ja niitä on paljon. Valikoin parhaat päältä. Sain ladattua yhden hölmön moskeijakuvan tuonne alas. Näytän siina joltain kulttilahkon edustajalta ;) En oon kääntynyt mihinkaan lahkoon, alkaa siita huolehtiko ;) Jos moskeijaan meet niin pakko vetaa tuollaiset kuteet paalle...

perjantai 27. kesäkuuta 2008

Helsinki, 5.paiva

Lisailin joitakin kuvia muistitikulta tuonne alakertaan. Suuri osa kuvista on viela kamerassa ja mun pitaa ladata ne. Lisaa tulossa siis huomenna, silla nyt lahden treffaa Kiiraa...

Bis morgen!

Jetlagista aika lailla jo toipunut ja hyvinvoiva A

keskiviikko 25. kesäkuuta 2008

Helsinki, 2.paiva klo 17

Tein ihan törkeen hyvää kanasörsselia. Pakastimesta löytyi kanasuikaleita, jaakaapista kermaa ja sipulia ja Balilta ostin eraalta farmilta sitruunaruoho-maustetta. Vahanko siita tuli kulinaarisorsseli. Lisaksi riisivermisellia ja vihanneksia. Ei hullumpi, vaikka itse sanonkin ;) Parempi kuin pizzataksi.

Sami on viela toissa mutta menee kuudeksi futisseuran hallituksen kokoukseen. Mä hortoilen jetlagissa kotona. Olis hyva lahtea lenkille mutta tarkkaavaisuus ei oo niin hyva etta lahtisin juoksee, tai liikenteeseen. Ja ruumis on väsynyt. Tullu kuitenkin valvottua niin paljon. Ehka huomenna ihmistenilmoille. Hope so. Odotan iltaa ja nukkumaanpaasya. Kello Sydneyssa on 00.15. Suomessa vasta 17.15. Hohhoijaa.

Eras viisaus viela

.Osoitteessa http://www.digipaper.fi/bluewings/14099/
sivulla 130 on Jarkko Martikaisen novelli "Hän on matkalla". Lukekaa se. Ymmärtänette ehkä lisää. Tai sitten ette. No, jätän sen teille. Lukekaa se.

Reissun opetuksia

- “Huumorinkukka se on kaunehin kukka.” sanoi Irwin Goodman tai Vesku Loiri (en muista kumpi). No, yhdyn siihen taydesta sydamestani. Nyt on todistettu, etta nauraminen ei voi tappaa ;) Se pidentää ikaa ja saa ihmisen näyttämään hyvalta.

- Pida huoli omasta hyvinvoinnistasi, huolehdi lähimmäisistäsi ja tee OIKEITA asioita. Ole rehellinen. Siinapa se. Silloin olet onnellinen.

- Sina itse olet oman onnesi seppa.

- Maailma saattaa joskus olla paha paikka. Ala luota ihan kaikkiin mutta basically ihmiset ovat hyvia. Harva haluaa sulle mitaan pahaa. Ole hyva muille niin he ovat hyvia sinulle. Ma olen ateisti enka kuulu kirkkoon mutta Raamatun vuorisaarna sanoo kaiken. Siina on viisaus.

- No fear. Ole rohkea, mutta ala tyhmanrohkea.

- Luota. Luottamus on tarkeinta. Ala peta luottamusta.

Lisaa elamanfilosofiaani on CS-profiilissani.

Helsinki, jetlag-paiva

Noniin, nyt on rinkka ja reput purettu ja pyykit pesty. Kolme koneellista. Tein kreikkalaisen salaatin. Tiskasin. Well done Anu. Sinnittelen hereilla iltaan asti ja menen sitten normaaliaikaan nukkumaan, niin paasee rytmiin. Tarkeinta on pitaa huoli itsestään.

Sydneyn Alfred Park-hostellissa eras kolumbialainen hemmo antoi oman vinkkinsa jetlagin hoitoon. "Get drunk". "Aloita dokaus iltapaivalla/illansuussa ja illalla nukahdat varmasti.” Hmm, ei ehka terveellisin keino… Lahi-Siwasta sais sixpackin olutta. Noh, taidan miettia viela tuota kolumbialaista keinoa ;) Nyt dokaan vetta ja teeta.

Musta on tullut teenjuoja. Tee on hyvää. Teeta, sokeria ja maitoa. English way. Suomessa ollessani kittasin järkyttävät maarat kahvia. Varmaan viis kuppia paivassa. Onneks Finnpilot ei vähentänyt sita mun palkasta, kun olin aina kahviautomaatilla…

Selvisin muuten reissusta ilman, etta mitaan tarkeaa katos. Tai hajos. Tai varastettiin. Yksi vihreä toppi unohtui Manukanin saarelle ja pyyhe ja kahdet kengat Balille. Mut se on aika pienta. Ai niin, yks korvakoru tipahti jonnekin. Se oli lemppari. Mut ei voi mitaan. Konttasin lattiat ja sangynaluset mutta ei sita löytynyt. Sinne jai, pallon toiselle puolelle. Keep it.

Ausseista lahtiessani inventoin tavarani, jota alkoi olla jo aikamoinen maara ja jatin yhden kassillisen Lucienille, Chrisille ja Udielle. Mulla oli lahtiessa rinkka ja kasilaukku, palatessa rinkka, kaksi reppua ja kasilaukku. Overseas-lennoilla kuitenkin katsovat vahan lapi sormien vaikka rojua on enemmankin. Ei tarvinnut maksaa mitaan ylipainomaksuja. Sitapaitsi ei ne mun kamat nyt NIIN painavia olleet. En tuonut tiiliskivia ;)

Achso, mitas sitten seuraavaksi… Sami on viela toissa. Jaksaiskohan sita tehda jotain kunnon ruokaa. Ehka se ilahtuis. Ehka ma lahden kaymaan siella Siwassa. Tai sitten tilataan jotain kotiin. Taytyy tutkia mita kaapeista löytyy.

Telkkaria en ole katsonut sitten, öö, huhtikuun alun? Sitakin vois yrittää. Lentokoneessa katsoin entertainment systemsista (se mika on vastapaisen istuimen selkanojassa) kaks kertaa Ice Age - Meltdown -leffan. Se on ihan loistava. Olin aivan torkeen väsynyt ja käkätin vaan noille huvittaville hahmoille. Ne on ihan parhaita. Viereisen istuimen mummo tiiras mua vahan epäilevän näköisenä. Olin niin väsynyt, naytin kamalalta ja nauran itsekseni. Hullu suomalainen. Kattokaa hei Ice Age - Meltdown. Se ON hyva.

Yks juttu minka ma oon huomannut nyt, niin ma en osaa kayttaa äätä ja öötä. A with dots and o with dots. Kirjoitan vielakin ilman niita. Kummallista. Osaan kylla sanoa ää ja öö ;) Ja puhekin on ihan ymmärrettävää, luulisin ;) Ei tarvi tulkkia.

Hei nyt ma meen kokkaa jotain. Ehka. Tai väijyy töllöä. Let’s see. Taytyy vaan pitaa itsensa akiivisena ettei nukahda paivasaikaan.
t. jetlag-pöperö Anu

tiistai 24. kesäkuuta 2008

Helsinki, 2.paiva

Kylla, taalla olen. Koordinaatit Helsingissa ;) Alppikatu 7, Kallio. Lentelin sunnuntaista lahtien (karmella potkurikoneella) Baronasta Sydneyyn pai tuntia, Cathay Pacificilla Sydneysta HongKongiin 11h ja Finnairilla Honkkarista Helsinkiin 10h. 3-4 tunnin vaihdot joka kentalla. Arvatkaa onko jetlag... Ei ihan snadi ;) Sami onneks haki kentalta.

Vasymys hakkaa vielakin takaraivossa. No mutta kylla se tasta. Lisaa vaan unta palloon ja paivarytmiin, niin elama voittaa taas. Tanaan purkailen kamojani ja pesen pyykkia. Ja syon ruispaloja kinkulla ja juustolla :)

En ole ehka maailman kommunikatiivisin ihminen tanaan, joten venailkaa jooko ennenkuin alatte tuppamaan kylaan ;) Kiva nahda kaikkia taas mutta taytyy nyt eka hoitaa taa jetlag alta pois ennen kuin alan treffaa kavereita yms.

Matka oli mahtava. Todella hyva. Ikava jo takas Australiaan. Tai jonnekin. Kivahan se on kotonakin olla mutta hiemahkon outoa. Kulttuurishokki. Meinaan puhua englantia koko ajan. Lontoon ja Liverpoolin aksentteja aikansa kuunneltuaan alkaa itsekin puhua SUOMEA liverpoolilaisittain. Jospa teenkin seuraavan matkani Savoon? ;) Oppis viantaa savvoo, hiljaa ja kovvoo. ;)

Umph juu, etta tallaista. Aurinko paistelee ja keli on ihan ok (parempi tosin oli Byron Bayssa) ja Lintsikin on auki (ei ollut lahtiessa). Uutisia en ole seurannut sitten Aasian, joten taytyy perehtya MITA taalla on tapahtunut. Onks Tarzan viela pressana? Euro valuuttana? ;)

Sami lahti juuri toihin. Ma lahden rinkan kimppuun. Kerron lisaa reissusta, sen opetuksista, parhaista paloista, laittelen kuvia nettiin yms kun olen hoitanut naita kaytannon asioita (mielenkiintoista pyykinpesua yms).

Palailen...

A

lauantai 21. kesäkuuta 2008

Byron Bay, juhannuksen jalkeen

Jahuu, krapula on nyt karsitty. Helpottava ajatus krapulassa on aina se, etta se ei kesta kauan. Paivan huono olo mutta seuraavana aamuna kaikki ok. Nyt nukuin hyvin ja elama voittaa taas. Cokista, vetta, hyvaa ruokaa. Simahdin sankyyn aika aikaisin. Nyt taas loistokunnossa. Energiaa vaikka muille jakaa, hiukset kiiltaa, olo hyva, voin tehda mita vaan! Vahanko ma oon hyva :) Aploodeja!!! Encore.

Mitas kertoisin. Australian supermarketit ovat loistavia. IHANIA juustoja, hyvaa lihaa, tuoreita vihanneksia. Ja halvempaa kuin Suomessa. Chris moittii mua aina kun menen shoppaamaaan ruokaa mutta se on meille kaikille. Vahinta mita voin tehda hyville tyypeille, etta pitavat huolta musta.

Tanaan taidan painua biitsille ja loobailla vaan koko paivan. Tai vuokrata ehka surffilaudan. Eilen aamulla kavelin rannalla ja nain delfiineja. Hyppivat aalloissa. Meinas itku tulla. Beauty of the nature.

Byron Bay, lisays

Luin just asken kirjoittamani blogin. Se kuulosti aika onnettomalta. Se ei kuitenkaan ollut tarkoitus. Snadi paansarky eilisesta joo, mutta pretty much paranemaan pain. Cokispullo on mun paras kaveri nyt. Taal on kaikki niin mainiosti kuin olla ja voi. En vieta paivaani paa vessanpontossa ;)

Byron Bay, en muista mones paiva

Hyvaa juhannusta Suomeen! Piirsin Suomen lipun. Grillattiin. Hain YouTubesta Tarja Turusen esittaman Maamme-laulun. Meinas itku tulla. Midsummer night. Join muutaman oluen, vai montakohan se oli. Meni aika myohaan.

Tanaan snadi toipumispaiva. Cokispullon kanssa internetissa. Soitin Samille. Ikava sita hemmoa. Parantelen dagen-efteria ja huomenna ok taas. Huominen on taatusti parempi. Dagenefter hieman kolkuttelee takaraivossa mutta siirryn tasta nyt huoneeseeen ja juon lisaa cokista ja vetta. Ja syon jotain hyvaa.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Byron Bay, 3.paiva

Ajatukseni oli kirjoitella blogia eilen. Olin kuitenkin niin vasynyt eilen, etta se vaan jai.

Eka yo taalla - odotin ihanaa lamminta sankyani ja huonettani. Ne olivat lampimat. Ja mukavat.
Menin hyvilla mielin nukkumaan klo 22 jalkeen, jolloin taalla on hiljaisuus. Tarkoittaen sita, etta huoneiden lahella taytyis olla hiljaista.

Mun naapurissa, seinan takana on dormitory, jossa asuu kolme ranskalaista poikaa ja tytto. He joivat punkkua ja soittivat musaa viela klo 11 maissa. Kavin ystavallisesti huomauttamassa, etta "pliis hiljaisuus jooko. Mua vasyttaa ja haluan nukkua. Viekaa bileenne uima-altaalle tai jonnekin muualle. Ranska on hieno maa ja teilla on hyvia viineja ja erinomaisia juustoja mutta pliis ja kiitos juhlikaa tana iltana jossain muualla kuin taalla".

Puoli tuntia myohemmin, sama musa ja meteli jatkuu. Ma oon vasynyt. Hakkaan seinaa muutaman kerran. Ei reaktiota. Venasin karsivallisesti klo yhteen saakka kunnes hermot meni lopullisesti. Kavin sanoos naapurissa pari valittua sanaa. Olin supervasynyt ja teksti on taysin kirjoituskelvotonta. Ranskan salainen agentti tulee hakkaamaan mua patongilla paahan jos laitan sanani nettiin. Mutta se tehos! Musa loppui ja tyypit siirtyivat muualle. Hyva juttu.

Huono juttu, etta ma sitten menetin youneni. Ei nimittain ole tapanani karjua ihmisille ja sanoa pahoja asioita. Unta tasan 0 minuuttia. Eilinen meni sumussa. Makoilin vaan altaalla. Karmeeta, kun ei pysty nukkua.

Tanaan juttelin ranskisten kanssa ja ollaan ystavia. Ei ne niin pahoja ole. Pyysin anteeksi kaytostani ja he myos omaansa. Kaikki hyvin taas.

maanantai 16. kesäkuuta 2008

Byron Bay, 1.paiva

Ja hallootahei ihmiset. Pitkastapitkasta aikaa. It's me again! Hiemahkon hullu suomalaistytto Ausseista.

Oltiin aika kauan landella, jossa internet oli vain kaukainen haave. Ei edes kosmista yhteytta nettiin. Taidan olla blogi-addikti. Kun reissu loppuu, taytyy menna vieroitukseen ;) Amy Winehouse: Rehab.

Tanaan tultiin Byron Bayhin, joka on aikaste vaikuttava paikka kaupungiksi meren aarella. Taalla menee varmaan viitisen paivaa. Just sellainen paikka mista ma tykkaan. Googlatkaa Byron Bay, niin naette itse! Ei paha, hah?

Loydettiin hyvahyva hotsku. En malta odottaa, etta paasen tanaan ikiomaan lampimaan sankyyni lampimaan huoneeseen. Kaikki majoitusvaihtoehdot eivat ole olleet nappi-vaihtoehtoja mutta taa on niin hyva. Kavin just buukkaas pari yota lisaa. Hiukahkon hinnakas tosin, 65 AUD single roomista. Maksan sen kuitenkin nyt ilomielin muutaman rahjaisen motellin jalkeen.

Auto on ehja ja toimii moitteetta, poppoo on terve, kuski hyva ja ollaan viela(kin) hyvia ystavia keskenamme. Chris paistelee pihveja melkein joka paiva, joten ma tulen taalta takas muutaman lisakilon kera ;) Udie naurattaa mut kuoliaaksi ja Lucien ajaa autoa ja ohjelmoi GPS:n. GPS on aika ehdoton taalla. Helpottaa suunnistusta niinNIIN paljon. Jos ma alkaisin kartanlukijaksi oltaisiin nyt varmaan jossain Ulurussa. Tai keskella aavikkoa kenguruiden potkittavana.

Meilla ei ole ollut riitoja tms. Naa on tosi helppoja ihmisia; Lucien, Udi ja Chris. Turvallista olla heidan kanssaan. Ja hauskaa. Jos nauraminen pidentaa elinikaa niin nyt elan varmaan 100-vuotiaaksi, ainakin :) Terveellista seuraa. Eilen tosin illalla mietin voiko naurulla tappaa? Sain ihan hysteerisen naurukohtauksen, josta ei meinannut tulla loppua. Vedet silmissa ja vatsa kipeana. Ihan sairasta huumoria. Tosin olin myos aika vasynyt.

Ihmeellista on se, etta tapasin naa hemmot 26.5. mun ekana paivana Sydneyssa. Ei olla tunnettu kauaa mutta tanaan just puhuttiin, etta mehan ollaan kuin perhe. Hassua sinansa.

Kerron reissunkulusta lisaa heti huomenna. Peltoja, vuoria, laaksoja, lihakarjaa laiduntamassa, kenguruita, kerrassaan upeita maisemia. Australia on NIIN kaunis. En ma osannut odottaa mitaan tallaista. Suosittelen lampimasti retkea pallon talle puolelle. Australia on mahtava!

Nyt meen viela syomaan jotain ja sitten nukkumaan. Ihanaa. Vasyttaa. ZZZZzzzz....

torstai 12. kesäkuuta 2008

Port Macquirie, 2.paiva

Tanaan oltiin pari tuntia Port Macquarien Koala Hospitalissa. Aika ihastuttava paikka. Pelastavat ja hoitavat koaloja siella. Lahjoitin 2 euroa hyvalle tyolle. Se on paljon backpackerin budjetista.

Ja hemmetti damnhell - Ei VIELAKAAN koalaa syliin... Mutta se paiva tulee viela! Pakko. Ma en lahde taalta ennen kuin olen saanut sen karhun syliini. Suloisia otuksia. Tuijoteltiin toisiamme tanaan. Ma pakkaan yhden otuksen rinkkaani ja kuljetan Suomeen. Sami, voisitko pliis jarkata ok olot tulevalle koalallemme? Sen nimi on Elias.

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Port Mcquarie, 2.paiva

Terveiset rannikolta, Port Mcquariesta. Ei ole Lake vaan nimenomaan Port. Tultiin eilen. Hyvasteltiin farmi-ihmiset eilen aamulla ja muutaman stopin jalkeen tultiin tanne. Ihana hostelli; uima-allas, hyva keittio, olohuone, leffoja, play station, iso kaasugrilli. Meri lahella. Kylla taas kelpaa olla... Hintakaan ei ole turhan rouhea.

Silitin eilen kenguruita!!! Tanaan mennaan kaymaan laheisessa "Koala hospitalissa". En jaksa odottaa sita... Josko saisin viimein sen karhun syliini.

maanantai 9. kesäkuuta 2008

Coolongolook, 2.paiva

Oltiin tanaan “bush walkingilla”. Suomentaisin sen “popelikkokavelyksi”.Tuli rammittya pari tuntia heinikossa. Piti katsoa eteensa ettei astu kengurun tai lehman kakkaan ;) Mielettomat maisemat. Taa, jos mika, on Landea.

Jos tsekkaatte CS-profiiliani ja ihmettelette Benin kommentit “snake juicesta”, niin voin selittaa sen nyt. Benin kaverit olivat Thaimaassa pari kuukautta sitten. Ostivat pullollisen alkoholia, jossa oli kaarme ja skorpioni. Oikea kaarme ja oikea skorpioni siis. Pullo juotiin perjantain kotibileissa. Maistoin ihan hitusen. Jarkyttavan kamalaa litkua. Vatsa oli kaantya ympari. Yok. Seuraavaan snake juiceen on pitka aika.

Coolongolook, 1.5 paiva

Terveisia maaseudulta. Olen Coolongolookissa Joo tiedan, etta nimi kuulostaa hassulta ;) Oon australialaisella farmilla lehmien, kenguruiden, lintujen, kaarmeiden ja muiden otusten kanssa. Vincent on CouchSurffari ja asuu taalla aitinsa ja veljiensa kanssa. Iso farmi. TODELLA kaunis paikka. Sanat ei nyt vaan riita. Taalla ON kaunista.

Herasin tana aamuna seitseman maissa ja kavin kavelemassa pelloilla. Ihana aamu. Sumuiset laaksot, lehmia, sitruuna- ja appelsiinipuita. Olin ekstaasissa tasta ymparistosta.

Eilen vietettiin paiva Nelson Bayssa. Kaytiin yhdella majakalla ja syotiin lounasta rannalla. Lucien kavi rontgenissa kuvauttamassa olkapaansa. Se on aika ok nyt. Kipulaakkeita ei ole tarvittu. Olkapaa kuitenkin taytyy leikata jossain vaiheessa silla sama paikaltaanpoismeno tulee tapahtumaan toistamiseen jos mitaan ei tehda.

Tanaan Lucien, Chris ja Udie lahtivat “kierrokselle” katsomaan paikkoja. Ma jain tanne farmille, koska taa on niin upea mesta, etta haluan ottaa farmista kaiken irti. Lehmat laiduntavat tuossa nenani edessa, kengurut pomppivat takapihalla, aurinko paistaa ja vuoret siintavat horisontissa. Ei tassa enaa mitaan muuta tarvita.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2008

Up to North

Muutama sana viela matkaseurastani. Meita on nelja ja kulkuvaline on iso Toyota Camry. Vahva kone, uudet renkaat. No problems. Auto on kestava. Iso takaluukku, joten kaikkien kamat mahtuvat sinne.

Lucien omistaa auton. Han on etela-Afrikassa syntynyt hollantilainen kaveri, joka asuu Lontoossa. Uskonnoltaan juutalainen. Udie on on Lucienin kaveri, israelilainen ja juutalainen myos. Udie ja Lucien olivat samaan aikaan Israelin armeijassa. Se on pakollinen juttu, jos olet juutalainen. Kolme vuotta armeijassa, kuvitelkaa!!! Oon oppinut aika paljon juutalaisuudesta viime paivina. Kaverit ovat rentoja eika heidan uskontoaan tieda jos ei kysy. Todella hyvia ihmisia, sanon. Luottamus on molemminpuolista.

Neljas matkaseurasta on Chris. Englantilainen kaveri Liverpoolista. Chris osaa kokata, organisoida, korjata autoja ja hanskaa kaiken tosi hyvin. Tietaa heti mita tehda. Sellainen sporttihemmo.

Kaikki muut ajavat paitsi mina. Ma en oikein tunne turvalliseksi lahtea suhaamaan taalla vasemmanpuoleisessa liikenteessa kun muutenkin ajan niin vahan. Jaetaan polttoainekulut. Autolla matkustaminen on paljon helpompaa ja halvempaa kuin bussilla/junalla/lentokoneella matkustaminen.

Ma olen erittain hyvissa kasissa taalla. Musta pidetaan huolta ja ma pidan huolta muista niin hyvin kuin pystyn. On hyva, etta on joku "backup" lahella. Mulla ei ole huolen haivaa, koska naa kaverit ovat mun "perhe" nyt. (Oikea perhe tietty on Kotkassa ja Hkin Kalliossa mutta taa on nyt tanhetkinen tilanne). Naihin ihmisiin ma luotan ja tiedan, etta jos jotain tapahtuu, he ovat kanssani.

lauantai 7. kesäkuuta 2008

Port Stephens, 2. paiva

Moron! Alkaa huolestuko jos blogeja ei tule joka paiva. Nettiin ei paase joka paikassa. Tai ei ole aikaa.

Perjantaina oltiin Macquarie Lakella. Hieno paikka. Noin 30 km Newcastlesta. Siella on upeita luolia, jotka paljastuvat kun vesi laskee (low tide). Upeat aallot. Grillattiin lounas rannalla. Kerrassaan loistavia pihveja. Chrisilla on tuo ruoanlaitto hanskassa.

Illansuussa ajeltiin takas Newcastleen. CouchSurfing-hostimme Benin aiti oli tehnyt ruokaa ja syotiin taas. Ben halus vieda meidat eraan bandin keikalle mutta kun saavuimme klubille ovella sanottiin, etta keikka on loppuunmyyty. Se sitten siita. Suunnistettiin sen jalkeen Benin kaverin luo, jolla oli "kotibileet". Piipahdettiin hetki mutta oltiin kaikki niin vasyneita, etta kotona jo puolenyon jalkeen.

Eilen tultiin tanne Port Stephensiin. Aika hieno paikka. Buukattiin "whale watching cruise" satamasta ja lahdettiin merelle. Se oli sellainen 200-paikkainen alus. Ei siis mikaan iso mutta ei pienikaan. Pyysin visiittia komentosillalle ja paasinkin sinne. Keskusteltiin kapteenin kanssa mm. luotsauksesta. Kerroin terveiset Suomen luotsausliikelaitokselta ;)

Huonompi homma oli se, etta saa merella oli kerrassaan karmea. Laiva heittelehti aalloissa ihan lastuna. Kolmannes matkustajista makaili alakannella oksentaen pusseihin. Ma en yleensa tule merisairaaksi enka tullut tallakaan kertaa vaikka laiva keikkui valilla aika huolestuttavasti. Olin onnekas. Valilla kylla teki huonoa kun naki, kuuli ja haistoi ihmisten yokkailevan. Merenkaynti oli pahin missa ma olen ollut. Pari kertaa kallistui niin pahasti etta ihmiset kiljuivat.

Jos askein sanoin, etta huonompi homma oli merenkaynti, niin kaikista huonoin oli viela tulossa. Porukkaa oli kannella valaita spottaamassa. Lucien laskeutui portaita alas keulaan ja kun laiva akisti kallistui, han luiskahti 10 porrasta alaspain. Olkapaa meni pois paikoiltaan. Laivan kokki on ensiaputaitoinen ja tuli apuun. Kannettiin Lucien sisalle.

Kipu Lucienin olkapaassa oli hirvea. Parin tunnin paasta kun paastiin takas satamaan lahdettiin samantien sairaalaan. Lucien sai siella aimo annoksen morfiinia, ilokaasua ja laakari vaansi olkapaan paikoilleen. Aika karmeen nakoista katsottavaa. Lucien tosin ei itse muista koko hommasta mitaan, silla morfiiniannokset veivat muistin noin tunnin ajaksi. Sairaalakaynnin jalkeen otettiin lahin hostelli sairaalan lahella ja mentiin kaikki lepaamaan. Udien nimittain oli kanssa kovin merisairas ja kaytti useamman kuin yhden oksennuspussin. Ma olin talla kertaa ihan ok ja huolehdin vuorostani koko remmista.

Tanaan on lepopaiva. Piti lahtea ylos pohjoista kohti mutta kaikki ovat niin vasyneita, etta parempi vaan levata. Valaita nain eilen joo, mutta hohto hieman katosi kun kaverilta oli olkapaa pois paikoiltaan ja kaksi muuta olivat naama vihreana koko matkan ajan.

Tanaan kaytiin valasretken booking agencyssa ja lyhyen neuvottelun jalkeen saatiin kaikki nelja rahamme takaisin. Paasivat turhan helpolla. Meriturvallisuusyrityksessa tyoskennelleena oon sita sita mielta, etta tuon paatin turvallisuussaannot ovat sanonko-mista. 6-vuotiaat lapset olivat kannella, kun alus meni ylos alas vasemmalle oikealle isoissa alloissa, satoi vetta ja kansi oli liukas ja kaiteet marat. Ihan jarjetonta. Ei pelastusliiveja, ei paukkuliiveja. Goodbye. Tekis mieli haastaa oikeuteen. www.cruisesportstephens.com.au. Alkaa ikina kokeilko. Ihan p:sta koko firma.

torstai 5. kesäkuuta 2008

Newcastle, 1.paiva

Eilen sitten jyskyttelin junalla Newcastleen. Steve heitti asemalle ja kantoi laukut. Mun tavaramaara Aasiassa oli rinkka ja kasilaukku. Ma en oikein tieda mista naa rojut ovat siunaantuneet mutta nyt matkustan rinkan ja KAHDEN repun kanssa. Limiittini on se, etta pystyn itse kantamaan kamani. Ja etta saumat ei ratkea. Tahan mennessa mennyt ihan hyvin. Onhan se valilla aika jumppaa ja hyva treeni (Motivusta ei taalla tarvita).

Puol valissa matkaa rautatie oli poikki ja piti vaihtaa bussiin, joka oli tupaten taynna. 15 minsaa bussilla ja takas junaan. Olin perilla Newcastlessa kello kahden jalkeen. Lucien oli auton kanssa vastassa asemalla.

Kaytiin treffaas Johnnya, joka on myos CouchSurffari. Han asuu Newcastlen rannassa. Parvekkeelta nakyy meri. Johnny kertoi, etta valasparvet uivat valilla lahella rantaa, suihkuttelevat vetta ilmaan ja nostelevat pyrstojaan. Jos muutetaan sunnuntaina Johnnyn luo ma varmaan istun koko ajan partsilla niita valaita bongaten. Nyt ei nakynyt yhtaan, koska saa oli aika myrskyisa ja aallot korkeat.

Johnny oli toihin lahdossa, joten han ei voinut meita majoittaa (Lucien tosin majaili Johnnyn luona 2 yota). Johnny on toissa kaivoksilla, 7km maanpinnan alla. Han tyoskentelee kolme pv viikossa ja lepaa loput nelja. Paivapalkka 1000 AUD... Aloin jo harkita kaivokseen menoa ;)

Ip kaytiin viela yhdessa ihanassa puistossa, jossa oli kenguruita, wombatteja, wallabeja, emuja, koaloja, paljon erilaisia lintuja yms yms. Free entry, joten menen ehka uudestaankin. Wombatit olivat IHANIA. Ma haluan sellaisen kotiin!

Illalla ajeltiin Benin luo, jonka luona ollaan kaksi yota. Ben on tosi kiva. Han asuu isossa omakotitalossa aitinsa ja siskonsa kanssa. Aitikin on tosi kiva. Ei mitaan sellaista kuin Singaporessa (jos muistanette). Mukava perhe. Pelattiin eilen Unoa ja syotiin lampimia voileipia.
Perheen collie Holly on nyt mun paras kaveri. Se on kerrassaan suloinen. Adoptoin wombatin lisaksi myos Hollyn.

keskiviikko 4. kesäkuuta 2008

Sydney (Penrith),11.paiva

Nyt taytyy oikaista eras asia. Steven kissan nimi EI ole Bastard (suom. huom. 'pirulainen'). Se on Buster! Loysin juuri kissan kaulapannan ja siina lukee Buster. Se kuulostaa niin samanlaiselta kuin Bastard. Ja mina olen kutsunut sita kattia kaikki nama paivat Bastardiksi. Jessus. Taytyy menna korvalaakarille tai takas englannin tunneille...

Nyt kuitenkin pakkaan taas kamojani. Newcastlen juna lahtee klo 11.30. Olen kahden jalkeen perilla. Lucien tulee junalle vastaan. Majapaikkakin kuulemma on kunnossa, joten ei tarvi alkaa ekana etsimaan sita.

Eilinen oli kiva. Aussibarbeque. Robbit, Debbie ja Alicia ovat ihania ihmisia. Musta on huolehdittu NIIN hyvin taalla. En tieda miten kiittaisin.

Fotoja

Jos skrollaatte alas, niin naette jotain fotoja reissun varrelta. Suurin osa fotoista on Samilla silla lahetin cd:t "suomalaisella kuriiripalvelulla Helsinkiin". Mutta siis tosiaan blogin alaosassa on muutamia otoksia edellisilta paivilta.

Sydney (Penrith),10.paiva

Satanut taas koko paivan. Robbit haki mut aamulla kymmenen maissa. Ajettiin Blue Mountainsille. En nahnyt Three sistersia tai oikeastaan mitaan, koska keli oli kaamea. Sumua, utua, sadetta. Hyva paiva silti. Nain sumuisia teita, peltoja, KENGURUJA. Nakymat olisivat olleet (bloody) hienot jos saa vaan olisi ollut selkea.

Nyt takas kotona. Steven ystava Angela on visiitilla 1,5-vuotiaan poikansa Trentin kanssa. Puol kasilta mennaan Robbitin ja Debbien luo dinnerille. Pesen pyykkia silla huomenna on lahto kohti Newcastlea.

maanantai 2. kesäkuuta 2008

Sydney (Penrith), 9.paiva

Melkein puolpaiva. Sataa kaatamalla. Steve lahti toihin kahdeksan maissa ja herailin itsekin samoihin aikoihin. Join kahvia ja lueskelin esitteita Blue Mountainsista. Keli on niin huono, etten paase vuorille tanaankaan. Toivottavasti huomenna.

Vietin eilen paivan shopping mall:issa. Ostin kengat. 30 AUD ihan siisteista tennareista. Kuolasin yhdessa merkkiliikkeessa samanlaisia LaCosten valkoisia kenkia, jotka jaivat Balille mutta en raaskinut ostaa. 90e taalla. Tyydyin halpisversioon. Backpacking.

Kavin myos kaupassa ja ostin tarpeet illalliselle. Lammasvartaita, patonkia, brieta, norjalaista kylmasavulohta, herkkusienia, homejuustoa ja salaattiainekset.

Steve haki mut ostoskeskuksesta ja mentiin liikkeelle. Stevella ja hanen business partnerillaan Jamiella on moottoripyoraverstas. Rakentavat ja korjailevat pyoria siella. Ma en tajua niista mitaan. Ihan hienoja kapistuksia kylla. Kromi kiiltaa ja moottorin aani on aika mahtava. Isoja pyoria, ei mitaan skoottereita. http://www.sandrpro.com/home.htm

Illalla grillattiin taalla Steven kampalla. Robbit, Steven paras kaveri tuli kanssa vaimonsa Debbien ja 16v tyttarensa Alyshan kanssa. Ihana perhe. Tosi mukavia ihmisia. Sami sattui soittamaan samaan aikaan ja jutteli puhelimessa Robbitin kanssa. Varmaan kiva puhua puhelimessa aussienglantia ;) Tulivat kuitenkin ymmarretyiksi puolin ja toisin, uskoisin.

Robbitin tytar Alysha tanssii hiphoppia. Naytin YouTubesta videon Bonfunk MC:n biisista Freestyler ja Alyshan naytti pari patkaa hanen tanssikoulunsa esityksista. Aika taitava tytto.

Musta pidetaan hyvaa huolta taalla. Ei mitaan hataa. Kaikki hyvin. Steve ja Robbit sanoivat, etta jos on jotain ongelmia mun ausseissaoloaikanani, niin he kylla rientavat apuun. Hyva tietaa. "Selusta" turvattu.

sunnuntai 1. kesäkuuta 2008

Australian elaimet

En saanut eilen sita koalaa syliini. Jossain taalla varmasti saan. Tai pakko saada, silla muuten yksinkertaisesti KIELTAYDYN lahtemasta maasta. Tassa esimakua: http://www.youtube.com/watch?v=xu_CYslo1SI&feature=related

Sydney (Penrith), 8.paiva

Aamu klo 8.30. Steve lahti juuri toihin. Olin suunnitellut Blue Mountainsilla kayntia talle paivalle, mutta koska sataa, niin se menee huomiselle. Tai keskiviikolle.

Oon nyt siis kotosalla ja viihdytan itseani internetin ihmeellisella maailmalla, YouTube-videoilla ja -musalla, Australia-kirjoilla jne. Seurana on Bastard, Steven kissa. Polja katti. Seurailee mua minne menenkin. Aamulla olin suihkussa ja saikahdin, kun ovi avautui. Se oli Bastard. Se istuutui kylpyammeen reunalle ja tuijotti, kun olin suihkussa. Kiva. Ihan hellyydenkipea katti. Nytkin pyorii tuossa jaloissa. Voisitko PLIIS hetken olla itseksesi... Se on hyvan nakoinen kissaksi. Turkki kiiltaa ja isot siniset silmat. Vari on aika janska; sellainen suklaan ja vaniljan sekoitus. Vinkea otus. Mua naurattaa sen temput. Se on vahan liiankin seurallinen ja huomionkipea.

Musta papukaija on ulkona hakissaan. Sita ei voi koskea, koska se puree. Eniten varuillani kuitenkin olen kaarmeen suhteen. Kaarmeen terraario on kylpparin vieressa. Mulla on isoISO kaarmefobia ja tarkistelen aina valilla, etta se otus tosiaan on siella terraariossaan. Kaarme ruokittiin toissailtana ja nyt ma uskottelen ettei se halua syoda mua. Se on kylla aika pieni kaarme ja purema ei kuulemma ole myrkyllinen.

Kaarmeenruokinta oli oma ohjelmanumeronsa. Se nieli kokonaisen kuolleen rotan. Kesti jotain vartin kun se oli niellyt sen. Oli aika inhottavan nakoista. Kiehtovaa mutta iljettavaa. En ole ikina nahnyt kaarmeen ateriointia 'livena'. Seuraava ateria on kahden viikon paasta.

Kaupat aukeaa yhdeksan maissa. Ajattelin loikata bussiin ja ajaa keskustaan. Pitais hankkia jotkut kolmannet kengat, silla nyt mulla on vaan sandaalit ja yhdet tennarit. Sandaaleilla ei tarkene ja jos tennarit kastuu, niin mulla ei ole mitaan. Kayn myos supparissa silla tavakseni on jo tullut, etta jos punkkaan jonkun luona niin valmistan myos yhden dinnerin. Ruokaostoksille siis...

Tosi kiva olla "aidossa" australialaisessa kodissa. Adamin koti oli hieno ja tosi "posh" mutta taa on jotenkin viela aidompaa aussia. Taalla on mukavaa.

Sydney (Penrith), 7.paivan ilta

Suuri animaalipaiva. Nain wallabeja ja uskokaa tai alkaa mutta silitin niita !!! Nain myos kenguruita, vesinokkaelaimia (!!!), emuja, krokoja, pingviineja, kiraffeja, tiikereita, leijonia, kaarmeita, KOALOJA (!) yms satoja muita elaimia. Hiemanko siistia. Arvatkaa vaan olinko pokertya onnesta!

Wallabit oli ihania. Istuin wallabin vieressa ja silitin sita. Se oli tosi lungi kaveri. Hiemanko olin ihastuksissani. Taronga Zoo on VALTAVA. Siella meni koko paiva enka olis malttanut lahtea pois. Taalta loytyy ne animaalit mita nain tanaan: http://www.taronga.org.au/taronga-zoo/our-animals/animals-at-taronga-zoo.aspx

Wuuh, ma olen onnellinen. Hieno paiva. Paasisinkohan ma toihin johonkin elaintarhaan taalla Australiassa? On jo ikava niita wallabeja...