Sihanoukville 8.9.2009

Herätys Tratissa oli aikainen, indeed. Koko yön satoi. Tai niin ainakin luulen, sillä sen muutaman kerran, kun havahduin katsomaan kelloa satoi joko enemmän tai vähemmän. Klo 4.40 olin odottelemassa guest housen edessä lavataksia bussiasemalle. Se tuli viiden jälkeen. Samaan matkaan lähti venäläinen hippipariskunta parivuotiaan poikansa kanssa.

Tratin bussiasemalla odoteltiin bussia tunnin verran. Se tuli viimein ja päästiin matkaan täyteenlastatulla minibussilla kohti Hat Lekiä, rajanylityspaikkaa. Raja aukeaa aamuseitsemältä, joten jono rajalla oli sen mukainen. Ensin ”lähtöselvitys” ja leimat Thaimaan puolelta, sitten marssiminen Kambodzan puolelle, jossa ”häslärit” olivat heti valmiina. Vietiin ekana ”terveystarkastukseen”, joka siis oli kuumeenmittaus korvausta ja kolme kysymystä terveydestä, jonka jälkeen sain virallisen todistuksen leimoilla, että olen täysin terve enkä sairasta esim. sikainfluenssaa. 20 bahtia tästä kahden minuutin ilosta. Paperia ei vaadita matkustusasiakirjoissa mutta tuo proseduurissa menetetty 40 senttiä ei onneksi budjettiani kaatanut. Kenties sitä voi käyttää työhakemusten tms liitteenä? ;) Heh, no hiemanko huvitti jälkeenpäin, kun onnistuivat niin hyvin vedättämään. Voiko kuumeenoikeasti mitata korvasta kahdessa sekunnissa?

Terveystarkastusten jälkeen ”häslärit” tuppasivat seuraan., Häslärit ovat siis näitä, jotka tietävät kaikesta kaiken; mihin mennä, mitä tehdä ja mihin hintaan; hemmoja, jotka liimautuvat kylkeesi, tulevat eteesi ja joita on yhtä hankala huitoa sivistyneesti pois kuin kärpäsiä. Tärkeätä kuitenkin on, ettet missään vaiheessa menetä malttiasi vaan pysyt coolina ja hyväntuulisena.

Hoidin viisumiasiani siis ihan itse niskaanhengittäjistä piittamatta, jotka olisivat tiettävästi perineet kivan pikku komission ”palveluksistaan”. Pulitin vaaditut 1200 bahtia passiin liimatusta matkustusasiakirjastani ja aloitin seuraavaksi neuvottelut taksista. Taksi irtosi loppupeleissä 100 bahtilla (+ tietulli 50 bahtia) bussin lähtöpaikalle. Hippipariskunta matkusti kanssani, joten kimppataksi hieman alensi hintaa verrattaen, että olisin maksanut sen yksin. Matka oli ehkä 4 km rajalta bussiasemalle.

Tietullin jälkeen taksikuski vaati maksua rieleissä, joten ei auttanut muu kuin vaihtaa rahaa. Rahanvaihtopaikkaan taksikuski tietenkin ystävällisesti vei meidät. Olin onneksi lukenut etukäteen, että näin varmaan käykin, joten vaihdoin minimimäärän bahteja rieleiksi. Saatiin venäläispariskunnan kanssa taksilasku hoidettua mutta siinä vaiheessa oltiin jo hieman aikataulusta myöhässä.

Sihanoukvillen bussi oli ehtinyt jo lähteä. Taksikuskillamme oli kuitenkin liput ja bussikuskin kännynro ja taksi ajoi bussin kiinni. Hypättiin kyytiin siis keskeltä riisipeltoja. Olin satavarma, että taksikuski salettiin pyytää lisää rahaa extrapätkästä mutta yllättäen hän ajoikin ilmaiseksi ja toivotti hyvää matkaa. Lisämaksu paljastui vasta riel-nippuja laskiessani. Yhdestä nipusta, jossa olisi pitänyt olla 10 000 rieliä, olikin vain 8000 rieliä. Rielin kurssi on hullu; 10 tuhatta rieliä on noin 2 euroa. Tappio noin 40 senttiä. Sama juttu varmaan venäläisillä. No, toivottavasti 40 sentin menetys ei kaada heidän matkabudjettiaan.

Ja välihuomautuksena venäläispariskunta, nämä hipit, joiden kanssa matkustin, olivat matkassa parivuotiaan poikansa kanssa JA minua nuorempi äiti oli viimeisillään raskaana. Aika hienosti ja rauhallisesti hanskasivat kaikki siirtymiset, jonotukset yms lastenvaunujen, rinkan, matkalaukun ja parin rinkan kanssa. Skidikin oli aika hiljaa suurimman osan aikaa joten kai olivat tottuneet matkustamaan. Olin koko ajan (omasta tahdosta) snadisti backupina koko ajan, jos tarvitsevat jotain tyhjänhöpöttäjää tms lepoa skidistä mutta ei mun tarvinnut olla semmoinen olla. Huomasi, että ovat liikkuneet paljon ja matka meni mainosti pojan saadessa vain muutaman itkukohtauksen, joka tyyntyi muutamassa minuutissa.

Isoon bussiin siirryttyämme matka jatkui huonoista teistä johtuen hitaasti edeten Caradomomin vuoriston kupeella. Maisemat olivat upeita; riisipeltoja, vehreitä laaksoja, vuorenrinteitä. Tiet olivat huonokuntoisia, joten vauhti oli välillä aika hidas. Parempi kuitenkin niin kuin kambotzalaisen Mika Häkkisen kyydissä täyteen lastatussa bussissa.

Matkan aikana oli yksi virkistävä stoppi, jolloin pystyi jaloittelemaan, haukkaamaan vuoristoilmaa, ihastelemaan maisemiaa, ostamaan vettä, kambotzalaisia leivonnaisia (joka muuten olivat hyviä!), hedelmiä yms ja juttelemaan muiden farangien kanssa.

Thaiden, kambotzalaisten, itseni ja venäläisten lisäksi bussissa oli eteläsaksalainen ravintolanpitäjä, englantilainen honeymoonilla oleva pariskunta, eräs maailmanmatkaaja aussiheppu sekä toinenkin brittipariskunta. Jälkimmäiset olivat jonkinsortin luonnontieteilijöitä mutta joutuivat keskeyttämään matkansa ilkeän sattuman vuoksi. Pariskunta oli ollut viidakossa kuvaamassa artikkeliaan varten, kun käärme oli purrut miestä jalkaan. Mies pääsi ihan ok kulkemaan kävelysauvan kanssa mutta jalka oli kovin turvonneen näköinen. Mies itse tosin jaksoi vitsailla ja olla hyvällä tuulella tapahtuneesta huolimatta mutta ilmiselvästi oli pahoillaan matkansa keskeytymisestä. Vaikuttivat ensitapaamiselta aikalailla ulkoilmaihmisiltä, joten sääli heidän kannaltaan että joutuivat jättämään matkan kesken. Pääasia kuitenkin, että mies selvisi hengissä. Ja tämähän tarina nähty turvonnut jalka ei mitenkään lieventänyt käärmekammoani ;) Huh, ehkä jätän hurjimmat viidakkosukellukset väliin...

Sihanoukvilleen saavuttiin iltapäivällä kahden jälkeen. Farangit ottivat moottoripyöräkyydin ho(s)telleille, joten niin tein minäkin. Mukavaa ja asiallista & ystävällistä palvelua ja halpa hinta. Mukava majapaikka löytyi 5 minuutin kävelymatkan päästä rannasta Monkey Republicista 6 USD hintaan.

Majoittautumisen jälkeen kävin myöhäisellä lounaalla ja kyselemässä rannan majapaikkojen hintoja. Löysinkin kivan bungalowin 7 USD hintaan Serendipity Beachilta. http://www.tranquility-sihanoukville.com/. Monkey Republicissa ei ole mitään valittamista (ainakaan vielä) mutta haluan olla jossain missä meri on ihan lähellä. Tuossa uudessa paikassa se on melkein terassilla. Sinne siis aamulla!