Hyvä illallinen löytyi Tratin night marketsilta, joka on kuuluisa ruoastaan. Tori oli vasta availemassa ja olin liikkeellä tosi ajoissa mutta löysin silti kaikkea hyvää. Ostin tikussa paistettuja liha- ja kanavartaita 15 bahtia tikku, riisiä 10 bahtia annos, paloiteltua ananasta 15 bahtia pussi ja litran vesipullon 20 bahtia. Hullun halpaa. Kaupantekokin oli hauskaa kun kauppiaat olivat iloisia ja hymyileviä. Torilla oli varmaan parisataa ruokakojua mistä valita ateriansa. Jotkut olivat hyvinkin eksoottisia; mm. grillattuja sisiliskoja, kananvarpaita, kokonaisia ankkoja ja paljon sellaista mikä jäi vain arvoitukseksi. Muutamilta myyjiltä kysyin, että mitäs tässä on sisällä mutta kielitaidon puutteen vuoksi sisältö ei ikinä selvinnyt.
Asun Pop Bungalows-nimiseessä paikassa, jota pyörittää sympaattinen thai-perhe. Tosi ystävällistä sakkia. Bungalowit ovat siistejä ja halpaan hintaan nähden (300 bahtia) jopa tyylikkäitä ja harmonisia. Koh Sametin rähjäiseen bungalowiin verrattuna tämä on upgrade jos mikä.
Eilen kävin illastamassa samaa matkaa kanssani Sametille saapuneen aussin kanssa. Lee on Melbournesta kotosin oleva Australian armeijan luutnantti, joka on lomalla Afganistanista. Lomaa jatkuu vielä pari viikkoa, jonka jälkeen palvelus jatkuu Sydneyssä ja Brisbanessa ennen ensi vuoden komennusta itä-Timoriin rauhanturvatehtäviin. Ihan jännä oli kyllä kuulla millaista ammattisotilaan arki on. Ulkomaankomennuksilla duunissa ollaan 24/7 mutta tienestit ovat hyvät. Kotimaassa palvelus kuulosti helpommalta kuin normi toimistopåivä. Tietty vaatiihan se tietyn kurinalaisuuden koko ajan. Elämäntavat ja mieli täytyvät olla kunnossa, että pystyy tekemään tuota työkseen. Afganistan ei ehkä ole helpoin paikka palvella, sillä siellä olot ovat hyvin epävakaat. Khaled Hosseinin kirjat luettuani ja aiheesta sitä kautta kiinnostuttuani kyselin kovasti lisää mutta jossain vaiheessa juttu vaan loppui. Varmaankin siksi koska armeijan palveluksessa olevilla on vaitiolositoumus.
Huomenna on aikainen herätys. Klo 4.45 lähtee bussi kohti Hat Lekiä, jossa ylitän rajan Kambodtsaan Cham Yeamin puolelle. Siellä hyppään Sihanoukvillen bussiin ja S-villessä olen huomenn iltapaivalla. Pitkä päivä edessä siis, nyt nukkumaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti