1.11.2009 meren yllä LA:n ja Honolulun puolessa välissä

Korkeus 9753 metriä, lentomatka reipas 7000 km. Tämmöinen mukava 10,5 tunnin istunto Los Angelesista Air New Zealandin kyydissä Cook-saarille.


Los Angelesin shoppailumahdollisuudet ovat muuten mahtavat. Mutkan omaan matkaani tuo 20 kg:n painorajoitus. Tekisi mieli hankkia vaikka mitä, ja edullisesti vielä kun saisi mutta olen saanut aika hyvin pidettyä shoppailun kurissa. Lontoosta en tainnut ostaa mitään (!), vaikka houkutuksia oli vaikka kuinka. Losista hankin kaksi magneettia, muutaman paidan (kaksi nistä vintage-kirpparilta) ja rintamerkin, jossa on aaltoja. ”Kuolasin” sadan miljoonan muun asian perään mutta shoppailu pysyi hyvin kurissa. Todella hyvän näköisiä vaatteita olisi saanut halvalla mutta mulla on kotona vaatteita niin paljon, että lisää ei kyllä tarvitsisi enää yhtään. Mutta kuitenkaan ei ole koskaan mitään päällepantavaa. Mikä dilemma ;)


CouchSurfingista oli muuten juttu Kymen Sanomissa. Järkkäsin Kotkassa oleiluaikanani yhden CS-meetin, jonka toinen osallistuja tunsi erään Kymppärin toimittajan. Tehtiin haastattelu päivää ennen lähtöäni ja toivon mukaan artikkeli antaa potkua Kymenlaakson CS:n toimintaan. Siellä nimittäin pitelee vielä aika hiljaista. Toivon kuitenkin, että porukka aktivoituu; oli se sitten hostaamista, weekly meettejä tms mitä tahansa; herättelisi hieman talviuneen vaipuvaa Kymenlaaksoa eloon. Itse olen matkustaessani löytänyt parhaat hostini pienemmiltä paikkakunnilta ja olen saletti varma, että Kymenlaaksossa potentiaalia toimintaan olisi ehdottomasti.


Lehtijuttu CouchSurfingista oli Kymppärissä yli viikko sitten. Olisi kiva tietää mitä ajatuksia se ihmisissä herätti. Olisin halunnut alleviivata vielä lisää, että kaikki sohvasurffaukseeen liittyvä toiminta on vapaaehtoista eikä velvoita mihinkään. Kyseessä on siis puhdas vieraanvaraisuus ja kulttuurienvaihto, joka maksaa itsensä takaisin sellaisina kokemuksina, joita et voi matkatoimistosta ostaa. Suosittelen kaikille vähänkin asiasta kiinnostuneille. www. couchsurfing.org
Itse totesin taas tänään, että mitäpä olisi L.A. ollut ilman CS:aa. ”Ihan jees” varmastikin mutta puolet siellä oloajastani sohvasurffattuani sain taas ihan uuden perspektin kaupunkiin ja pääsin käymään sellaisissa paikoissa mihin ei tasan olisi itse osannut/tajunnut mennä ilman paikallista isäntää ja mikä vitaalia; autoa. LA:ssa kaikilla on auto. Ja ne eivät ole mitään halvimpia malleja. Välimatkat ovat pitkiä mutta highwayt nopeita. Miken avoautolla matkat taittuivat mukavasti chillout-musaa kuunnellen ja Honeyn roikkuessa valjaissa etuistuinten välissä.