9.10.2009 Auckland, Uusi-Seelanti

Lensin lauantai-aamuna klo 3.40 Rarotongalta Aucklandiin, Uuteen-Seelantiin. Pahin mahdollinen aika kyllä lentää. En juuri saanut nukuttua, sillä Vara’sissa oli pubcrawling ilta ja vietettiin minun lisäkseni Cameronin ja Eddyn läksäreitä.
Pysyttäydyin tällä kertaa tiukasti tee- ja kahvilinjalla. Tee- ja kahvivalinnassa on se hyvä puoli että ne eivät aiheuta mitään jälkikäteisvaivoja. Pannullinen teetä maidon kera menee helposti ja olo on enemmän kuin mainio seuraavana päivänä.
Menin nukkumaan klo 12 maissa ja taksi tuli hakemaan vähän ennen kahta yöllä. Boarding Rarotongan kentällä, jolla on tasan kaksi lähtöporttia alkoi kolme varttia ennen lähtöä. Lento Rarotongalta Aucklandiin kesti vain reilut neljä tuntia mutta koska ylitin kansainvälisen päivämäärärajan niin lauantai …hävisi! http://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4iv%C3%A4m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4raja


Saavuin siis Aucklandiin sunnuntaiaamuna seitsemän maissa. Hyppäsin kentältä super shuttle bussiin, joka ajoi 30 NZD hintaan suoraan Ponsebyhyn hostini Hadynin kotiovelle. Hadyn asuu kävelymatkan päässä keskustasta, joten täältä on helppo kävellä joka paikkaan. Talo on iso ja mulla on oma huone. Jihaa, yksi parhaita majapaikkoja jälleen 


Yön kestäneen matkustamisen ja muutaman tunnin unien jälkeen olin snadisti väsy mutta ihan hyvä, että aamukahvien jälkeen lähdettiin Hadynin saksalaisten kaverien kanssa Aucklandista pohjoiseen. Ajeltiin surffilautojen ja märkäpukujen kanssa Takapunan, Warkworthin, Matakanan ja Pakirin kautta Mangawhaihin. Maisemat Uuden-Seelannin pohjois-saarella ovat kauniita; vehreitä laaksoja, kukkuloita, metsiä, lehmiä, härkiä, laamoja ja lampaita laitumilla. Puusto on myös hyvin mielenkiintoinen, sillä en todellakaan tunnista useimpia täällä kasvavia lajeja. Ihmeellisiä parsakaalin näköisiä puita! Pysähdyttiin kahvilla yhdellä hevostilalla ja eräällä lammasfarmilla.

Pääsin eilen siis jälleen surffaamaan, jee! Märkäpuku oli tarpeen, sillä vedet täällä Uudessa-Seelannissa ovat vielä snadisti viileitä. Aallot Mangawhaissa olivat upeita ja muutamalla jopa onnistuin joten kuten. Se on vaan upea fiilis, jos ja kun pääsee nousemaan laudalle ja aallot vievät eteenpäin. Kovin aloittelija olen kuitenkin ja ihaillen vaan katsoin erästä reilu viisikymppistä miestä, joka nappasi kaikki parhaat aallot ja suvereenisti surffasi lähes rantaan asti. Mulla on aikaste tosi paljon vielä oppimista tuolla saralla.


Kun hyvä aalto on tulossa, osaan kyllä meloa mutta se laudalle nouseminen oikeaan aikaan on se konstikkain juttu. Tekniikka- ja ajoitusharjoitusta tarvitaan vielä, ja rutkasti! Räpiköityäni pari tuntia aalloissa, nieltyäni pari litraa suolavettä, mentyäni useamman kerran umpisukkeliin ja heitettyäni kunnon kuperkeikat vedessä ja saatuani laudasta yhden oivan mustelman polveen olin sunnuntain osalta valmis. Surffaus on kivaa mutta vaatii hyvää fyysistä kuntoa myös. Pari tuntia aalloissa ja käsivarteni olivat totaalisesti maitohapoilla. Loistava laji! Lisää harjoitusta vain niin kyllä se siitä!

Oltiin takas Aucklandissa illalla. Syötiin pikaruokaa matkan varrella ja sen jälkeen loppumatka autossa menikin enemmän tai vähemmän torkkuen. Kaaduin sänkýyn aika pian kotiin tultua. Olin vieläkin merivedestä suolainen ja lämmin suihku olisi tehnyt hyvää mutta olin niin poikki etten jaksanut edes ajatella suihkua. Tai ylipäänsä mitään ;)


Vetäisin viime yönä reippaat kellonympäri-unet, jotka tekivät muuten enemmän kuin hyvää. Olin niin väsy etten edes nähnyt mitään unia. Heräilin kymmenen maissa, otin kuuman suihkun, tein teetä ja paahtoleipää, pesin koneellisen pyykkiä ja tsekkasin meilit, CS:n ja FB:n. Hadyn lähti puolen päivän maissa työtapaamiseen kaupungille ja minä samaan aikoihin katselemaan Aucklandia.


Kävin postissa; ostin kasan postimerkkejä, postikortteja ja magneetin Victoria Parkin Marketilta. Jälkimmäiseksi mainitussa paikassa olin tipahtaa takapuolelleni, sillä kuulin yllättäen takaani ”hei, mitä kuuluu”. Se oli Glen, kiwi, jota hostasin Helsingissä keväällä. Hassu ja hauska yhteensattuma. Juteltiin tovi ja nähdään uudestaan keskiviikkona Aucklandin CS weekly meetissä. Maailma on pieni, after all.

Kävin tänään myös Aucklandin Les Mills-centerissä, joka on reilun 10 minuutin kävelymatkan päässä Hadynin kotoa. Oli kiva käydä bodypumpin synnyinsijoilla. Otin aikataulun mukaani ja menen käymään tunneilla lähipäivinä.
Sää on puolipilvinen; lämpötilaltaan semmoinen Suomen touko/kesäkuu. Mitään helteitä täällä ei siis vielä pitele mutta auringonpaisteessa on mukavan lämmin.