En ole kirjoitellut blogia moneen päivään En ole vain ehtinyt. Muutin perjantaina Wellingtonin YHA:sta Michaelin sohvalle. Michael oli nappivalinta hostiksi. Sohva itsessään on vaatimaton mutta väsynyt travelleri ei paljoa tarvitse nukkuakseen tukkina ;) Päivät ovat olleet niin täynnä ohjelmaa ja nukkumaan mennessä (klo 11 ja 4 välillä) olen ollut niin väsynyt ettei ole juuri tarvinnut unta odotella. Michael asuu 5 minuutin kävelymatkan päässä keskustasta 7 muun kämppiksen kanssa isossa talossa. Muutama ranskis, jenkki, brassi, kiwi, joten kovin kansainvälinen porukka. Talolla on hyvä sijaint; joten liikkuminen on helppoa.
Wellingtonin aikani meni nopeasti. Käytiin paljon Wellingtonin CS-aktiviteeteissa. Movie quiz Paramountissa oli hauska mutta huomasin, että Hollywood-tietämykseni on lasten kengissä. 50 kysymyksestä tiesin vastauksen ehkä kolmeen. Ei voitettu mutta kahvi ja popcornit olivat hyviä
Te Papa (maorikieltä:”meidän paikka”) on mahtava museo meren äärellä, Wellingtonin satamassa. Arkkitehtuuriltaan Te Papa muistuttaa Kotkan merimuseota mutta näyttely on interaktiivinen, mielenkiintoinen ja jossain mielessä huvipuistomainen. Vähän semmoinen Heureka-tyyppinen mutta parempi ;) Tykkäsin kovasti. Loistava luotsaus Uuteen-Seelantiin, ihmisiin, kulttuuriin, luontoon. Paljon näkemistä ja tekemistä; paikka jossa helposti viettää ainakin päivän tai kaksikin. Koin mm. demonstroidun maanjäristyksen (maanjäristykset ovat hyvin yleisiä täällä), kolmiulotteisen filmin merenalaisesta maailmasta, seurasin J. Cookin jalanjälkiä ja Michael kertoi paljon Uuden-Seelannin ja oman alueensa (Gisbornen) historiasta Todella hyvä päivä.
Jos olen onnekas, niin pääsen kokemaan oikeankin maanjäristyksen eteläsaarella. Muutamia järistyksiä on ollut täällä oloaikanani mutta multa ne ovat menneet ihan ohi, koska ovat yleensä olleet kovin aikaisin aamulla. En ole herännyt niihin. Mannerlaattojen kohtauspaikat ovat kuitenkin molempien saarten keskellä, joten järistyksiä on aina silloin tällöin kun laatat liikkuvat.
Lauantai-iltana oltiin Wellingtonin CS-Ambassadorien tupareissa. Hauskat juhlat, joissa yllätykseni oli myös kaksi suomalaista!!! Ilta venyi yllättäen aamuun ja sunnuntaina grillattiin Michaelin kämppisten kanssa takapihalla. Michaelin talossa oli ehkä parikymmentä hekeä ja grillattiin kaikkea mahdollista. Kanan sydämet tikuissa oli ehkä eilisen erikoisuus ;)
Michael lähti tänä aamuna seitsemän jälkeen töihin, minä otin kuuman suihkun, pakkailin kamani, hörpin kupin teetä ja lähetin muutaman CouchRequestin Nelsonin suunnalle. Hadyn tuli hakemaan mut puolen päivän maissa. Käytiin Hadynin vanhempien luona, joilla upea massiivinen talo Wellingtonin rinteessä. Juotiin kahvit siellä ja Hadyn heitti mut satamaan, jossa hyppäsin InterIslanderin lauttaan.
Lauttamatka Cookin salmen yli Wellingtonista Pictoniin kestää reilu 3 tuntia ja lippu maksaa 53 NZD. Sää on aika karmea, vettä paiskoo ikkunoihin ja lautta keinuu ihan kivasti. Itseäni se ei haittaa mutta täällä on joitakin merisairaita ”raatoja” makailemassa tuoleissa. Matthew hakee mut Pictonin satamasta ja ajetaan Marlboroughs Soundiin Cecilen luo, jonka luona voidaan surffata muutama yö.
Olen muuten muuttanut lippuni Australiaan niin, että lennän New Zealand Airlinesilla Queenstownista Melbourneen 10.12. Vaihdoin myös paluuni Suomeen; olen siellä toukokuun puolessa välissä. Tämänhetkinen suunnitelma siis. Mutta kuten sanaonta kuuluu” If you wanna make God laugh tell him about your plans”. Katsotaan päivä kerrallaan miten täällä ja siellä menee.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti